<  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  > >> 
Unohda tavoitteen asettaminen, keskity tähän sen sijaan.
08.11.2018 09:19 | Marko Pirhonen

Prevenian valmennusfilosofia kiertyy yhden tärkeän asian ympärille: tekemiseen, konkretiaan ja päivittäiseen toimintaan arjessa. Meillä on kaikilla asioita, joita me elämässämme haluamme saavuttaa – parempaan kuntoon pääseminen, painon, jossa olisi hyvä olla, upean perheen kasvattaminen, kirjan kirjoittaminen, itsensä ylittäminen liikuntatapahtumassa ja niin edelleen.

Usein miten polku noihin tavoitteisiin alkaa tavoitteen tarkalla määrittämisellä. Asetamme tavoitteita kaikenlaisille tuloksille työssä ja vapaa-aikana, painolle, juostuille kilometreille, muutokselle… Tavoitteen asettamiselle on tärkeä paikkansa muutosprosessissa. Mutta se ei ole kuitenkaan tärkeintä. Lyhyen tähtäimen tavoitteet ohjaavat suuntaa ja toimintaa, mutta tärkein asia on toiminta ja ne tavat, jotka päivittäin arjessa toteutuvat.

Tavoitteen ja toimintavan ero

Mikä on tavoitteen ja toimintatavan ero?

•                          Jos olet valmentaja, tavoitteesi on voittaa vaikkapa sarjasi mestaruus.

Toimintatapasi on joukkueesi päivittäiset harjoitukset.

•                          Jos olet juoksija, tavoitteesi voi olla juosta maraton.

Toimintatapasi on esimerkiksi kuuden kuukauden harjoitusohjelma.

•                          Jos olet yrittäjä, tavoitteesi on rakentaa menestyvä bisnes.

Toimintatapasi on myyntisi ja markkinointisi prosessit.

Mitä jos kokonaan unohtaisit tavoitteen asettelun ja keskittyisit toimintatapoihin – saisitko silti tuloksia?

1. Tavoitteet vähentävät onnellisuuttasi ja tyytyväisyyttä jokapäiväisessä elämässä

Kun ponnistelet kohti tavoitettasi, sanot pohjimmiltasi itsellesi: “En ole vielä tarpeeksi hyvä, vasta sitten kun olen saavuttanut tavoitteeni!” tai ”En voi olla tyytyväinen, koska en ole saavuttanut tavoitteitani!”

Ongelmaksi muodostuu tällä tavoin ajatusmalli, jossa ikään kuin opetat itsellesi, että voit olla tyytyväinen ja onnellinen vasta kun olet saavuttanut tavoitteesi. Tämä ajatusmalli kulkee usein esimerkiksi painonpudotusponnisteluissa mukana: ”Tavoitteeni oli pudottaa 10kg, mutta onnistuin pudottamaan vain 7kg… En siis oikein onnistunut ponnisteluissani!”

RATKAISU: Sitoudu prosessiin, älä tavoitteeseen.

Valitsemalla tavoitteen asetat valtavan kuorman hartioillesi. Ja niinhän me toimimme kuitenkin jatkuvasti. Asetamme itsemme turhaan stressitilaan painon pudottamiseksi, liikuntamäärien täyttämiseksi, oman työpanoksen tai liiketoiminnan parantamiseksi.

Sen sijaan voisit pitää asiat yksinkertaisina ja keskittyä päivittäiseen tekemiseen ja aikatauluihisi, etkä murehtisi isoista, koko elämän mullistamista vaativista tavoitteista.

Kun keskityt harjoitteluun suorituskyvyn sijaan, voit nauttia nykyhetkestä ja tekemisestä ja kehittyä samaan aikaan.

 

2. Tavoite voi olla ristiriidassa pitkän ajan kehittymisen kannalta.

Usein ajatellaan, että tavoitteesi pitää sinut motivoituneena pitkän aikaa, mutta se ei ole aina totta.

Otetaan esimerkiksi henkilö, joka harjoittelee vaikkapa puolimaratonia varten. Hän harjoittelee ahkerasti kuukausia, mutta heti kilpailun jälkeen hän lopettaa harjoittelunsa. Hänen tavoitteensa oli päästä puolimaratonin maaliin ja nyt kun se on toteutunut, tavoite ei enää motivoi häntä.

Kun keskität kaiken työn määrättyyn tavoitteeseen, mitä jää jäljelle puskemaan sinua eteenpäin, kun olet saavuttanut sen?

Tällaisesta voi seurata jonkinlainen “jojo-ilmiö”, jossa henkilöllä on välillä tavoite, jota kohti ponnistella ja välillä ei mitään. Tämän kaltainen kehä vaikeuttaa kehittymistäsi pitkällä aikajänteellä. Usein valmennuksessa kuulee, miten ”Kesällä kyllä liikun, mutta talvella en tee oikein mitään!”

RATKAISU: Unohda tarve välittömille tuloksille.

Kerron esimerkin: harjoittelet salilla ja olet tekemässä toiseksi viimeistä sarjaasi vaikkapa maastavedossa. Tunnet pienen vihlaisun takareidessäsi. Ei isoa, vaan pienen tunteen jalassa, ettei kaikki ole kunnossa ja rasitus alkaa olla jo melko suuri, olet kuitenkin jo lähellä harjoituksen loppua. Hetken pohdit tehdäkö vielä viimeinen sarja. Sitten muistutat itseäsi siitä, että tätä tehdään lopun ikää ja päätät lopettaa harjoituksen siihen.

Esimerkin kaltaisessa tilanteessa tavoiteorientoitunut henkilö saattaisi vielä tehdä sen viimeisen, puuttuvan sarjan, koska se on siihen suunniteltu tavoitteen saavuttamiseksi. Sillä olethan asettanut tavoitteen ja jos et sitä saavuta, saatat kokea epäonnistumisen tunnetta.

Mutta toimintatapaan ja arkiseen tekemiseen keskittyvällä mentaliteetilla, ei ole ongelma jatkaa eteenpäin. Toimintatapa-ajattelussa kyse ei ole koskaan määrätystä määrästä tai numeroista. Siinä on kyse sitoutumisesta prosessiin ja tekemiseen, sekä siitä, että asiat toteutuvat säännöllisesti arjessa.  

Tietenkin on myös selvää, että jos harjoituksia tekee säännöllisesti viikosta ja kuukaudesta toiseen, olet pitkällä aikajänteellä paremmassa kunnossa. Senkin takia prosessit ovat arvokkaampia kuin tavoite.  Tavoitteet toimivat paremmin lyhyellä aikajänteellä – pitkässä juoksussa on kyse toimintatavoista ja prosesseista. Ja lopuksi prosessi voittaa aina.

 

3. Tavoitteilla yrität kontrolloida asioita, joihin sinulla ei oikeasti ole valtaa.

Tiedät, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, mutta joka kerran kun asetat tavoitteita, yrität tehdä niin!

Me yritämme suunnitella missä olemme, mitä teemme ja milloin sinne pääsemme. Yritämme ennustaa, miten nopeasti kehitymme, vaikka meillä ei ole mitään käsitystä olosuhteista tai tilanteista, joita matkan varrella eteen tulee.

RATKAISU: Rakenna itsellesi “palautesilmukoita”.

Esimerkiksi, käytä vaikka joka perjantai 15 minuuttia siihen, että kirjaat ylös tai tarkastelet tärkeitä muuttujia omaan muutosprosessiisi liittyen. Vaikkapa liikuntakertojen tai onnistuneiden aamiaisten määrä. Numerot sinällään eivät ole tärkeitä, mutta antavat palautetta siitä, miten olet toiminnassasi onnistunut ja oletko tehnyt muutoksen kannalta merkittäviä asioita säännöllisesti.  Jos numerot putoavat, pystyt välittömästi miettimään mitä on tapahtunut ja miksi, ja reagoimaan siihen.

“Palautesilmukat” ovat tärkeitä toimintatapojen rakentamisessa, koska ne mahdollistavat monen asian seuraamisen ilman painetta tulevan ennustamisesta. Unohda siis tulevaisuuden ennustaminen ja ala rakentaa systeemiä, joka kertoo sinulle mitä ja miten omaa toimintaasi voit säätää ja muokata.

Rakastu systeemeihin ja prosessiin.

Tässä ei ole tarkoitus julistaa, että tavoitteet ovat turhia. Ei todellakaan. Tavoitteet toimivat, kun suunnittelet edistymistäsi, kun taas toimintatavat ovat ratkaisevia todellisen kehittymisen ja tuloksen teon kannalta.

Tavoitteet antavat suunnan ja myöskin puskevat sinua eteenpäin lyhyellä tähtäimellä. Loppujen lopuksi kuitenkin hyvin rakennettu toimintamalli ja systeemi voittaa aina. Hyvin toimiva systeemi ja sitoutuminen siihen prosessiin ovat ne ratkaisevat tekijät.

”Onni löytyy arjen matkanteosta, ei määränpäästä!”

taustatietoa: ”James Clear- Forget About Setting Goals. Focus on This Instead”


( Päivitetty: 28.11.2018 11:31 )

 - Marko Pirhonen | Kommentoi
<  1  2  3  4  5  6  7  8  9  10  11  12  13  14  15  > >> 



 

Palvelumme:
Terveysvalmennus
Verkkovalmennukset:
Hyvinvointia vuorotyössä

Ota yhteyttä:
Lähetä viesti
Soita asiantuntijallemme:
  040 720 4847

Prevenia Health Oy
Y-tunnus: 2638347-6
Rekisteriseloste

valokuvat sivuilla: Hannah Salo ja Jimi Österberg

Seuraa meitä: 
Tällä sivustolla käytetään evästeitä. Sivustoa käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää
Katso videoitamme »Lue blogejamme »

LIITY KANSSAMME TERVEYDEN EDISTÄMISEN MATKALLE
Kirjoita alle sähköpostisi, niin saat säännöllisesti (1-3 krt/kk) sisältöä Prevenia - kanavalta sinua kiinnostavasta aihealueesta sekä satunnaisesti tietoa palveluistamme.


Minua kiinnostaa:
Henkilökohtaisen terveyden ja tapojen edistäminen (Prevenia - kirje)
Yrityksen henkilöstön terveyden edistäminen (Prevenia - ammattilaiskirje)



 

Rekisteriseloste

Ota yhteyttä

Nimi/Organisaatio:

Sähköposti:

Puhelin:


Kuinka voimme palvella?:


 
©2018 Prevenia Health Oy - Terveempi henkilöstö - MMD Networks Oy